Kultturitalo Laikun piha-alueelle rakennetaan Suomessa ainutkertainen jääveistos­teltta, jonne 10 jään­veistäjää loihtii mystisen maailman täynnä jäätä, lunta ja valoa. Avajaiset la 12.1.2019 klo 12.00, Keskustori 4, Tampere (vanhan kirkon puisto). Liput: 5€ per henkilö, perhelippu 10€. Lue lisää

Jääveistokset ja niiden tarinat

Työ 1. JÄÄLENTÄJÄ

Jäälentäjä ilmestyy näkyviin vain silloin, kun pakkasviima ja aallot jäädyttävät rantojen kasvustoa. Vain kaksi ihmistä on tiettävästi tehnyt näköhavainnon tästä erittäin vaikeasti havaittavasta haltiasta. Sen voi nähdä vain, jos on unen rajamailla. Vuonna 1937 Pentti Uimonen oli nuotanvedossa, ja väsymys oli iskenyt mieheen. Siinä köyttä kiskoessaan hän näki jotain ihmeellistä. Myöhemmin Pentti kertoi näkemästään tovereilleen. Taisi mennä höpinät väsymyksen piikkiin, mutta joku kuitenkin piirsi kuvailun perusteella hahmon paperille. Monien vaiheiden kautta tämä piirros kulkeutui muuan Marja Heikkisen käsiin, ja hän tunnisti välittömästi Haltian, koska oli nähnyt samanlaisen olennon väsyneenä hiihtäessään. Kuinka ollakaan paperissa oli myös Haltian nähneen Pentti Uimosen nimi. Maria etsi hänet käsiinsä, ja yhteisen haltiakokemuksen ruotiminen meni niin pitkälle, että he muuttivat yhteen ja heille syntyi 7 lasta. Jäälentäjän tehtäviin kuuluu kertoa rantakasveille, kuinka vahvoiksi niitten täytyy kasvaa kestääkseen sään aiheuttamat rasitteet.

Työ 2. PALLOSAAREN PITKÄKORVA

Miksi jäällä hangen alla on toisinaan vettä? Syyllinen on edessäsi. Arkana ja herkkäkuuloisena haltiana se et pidä turhasta liikkumisesta ja metelöinnistä jään päällä. Siksi Pitkäkorva päästää jäälle vettä kulkijoiden riesaksi. Se ei kuulemma voi keskittyä tehtäviinsä, jos jäällä on liikettä. Tosin kukaan ei tiedä, mitä nämä tehtävät ovat. Kerrotaan, että Pitkäkorvahaltia päästää aina korvansa mitan vettä jään päälle, joten veden korkeudesta voi päätellä paikallisen Pitkäkorvahaltian iän. 20cm vettä jään päällä kertoo, että kyseessä on 200-vuotias haltia. Miten Pitkäkorvat voivat käytännössä saada vesimassat jään päälle? Kenelläkään ei ole mitään käsitystä tästäkään haltiamaailman ihmeestä.

Työ 3. MUROLEEN MURISIJA

Tämä olio on haltiamaailman erikoisuus. Sen keho muodostuu osittain jääkiteistä. Kesäisinkin se pystyy pitämään kiteet jäässä. Talvisin Murisijan voi nähdä peuhaamassa pakkaslumessa. Murisijan tehtäviin kuuluu murista piisameille, majaville ja saukoille. Murina saa aina kuulijansa ajattelemaan. Koko järviekosysteemin toimivuuden kannalta on tärkeää, että nisäkkäät miettivät tekosiaan. Piisamit eivät saa syödä liikaa kasvustoa. Saukot eivät saa syödä liikaa kaloja joesta. Majavien on mietittävä tarkkaan, kuinka paljon patoaa jokia, ettei tienoon muut asukit kärsi.

Työ 4. KOLJONSELÄN KOUKKUNOKKA

Tämä haltia viihtyy syvissä vesissä. Se nousee pinnalle vain keväisin tarkistamaan jäittenlähdön ja antaa keväällä kuteville kaloille merkin, milloin voi aloittaa kudun. Koukkunokka on niin ylpeä ”noukastaan”, että kaikki kumartavat sitä aina kohdatessaan ja naureskelevat sitten takanapäin.

Työ 5. SIELUSAATTUE

Kaikkien elollisten aika on joskus kuolla, ja tällöin sielu vapautuu. Jotkut sielut eivät osaa kuitenkaan jatkaa matkaa, vaan jäävät pyörimään keskuuteemme ja toisinaan jopa kiusaamaan eläviä. Siksi on olemassa Saattohaltiat, jotka keräävät sielut, ja saattavat ne revontulten aikaan Voimapaikalle. Määrätietoisesti, mutta hellästi Haltiat saattavat sielut taivaalle, jossa ne liittyvät revontuliin. Tällä tavalla sielut matkaavat revontulten mukana maailmankaikkeuteen ja menevät ties minne.

Työ 6. KUUTAMON KUUNTELIJA

Se nousee aina täydenkuun aikaan rantakiville tarkistamaan valon määrän, värin ja huminan. Se merkitsee muistiin täydet kuut ja viestittää tiedon järven pohjaeliöille. Se pitää itseään vesistön ehdottomasti tärkeimpänä haltiana, niin kuin monet muutkin haltiat. Se pitää lukua havainnoistaan vaihtelemalla rantakivien asentoja ja paikkoja. Laskinkivet sijaitsevat länteen avautuvilla rannoilla. Kuutamon kuuntelijat tekevät laskinkivirantoja useisiin paikkoihin, jotta ihmisten tapa heitellä rantakiviä, ei haittaa Kuutamonkuuntelijan kalenteria.

Työ 7. NÄSINSELÄN NÄKKI

Toisin kuin useimmat näkit, on Näsinselän näkki hyväntahtoinen. ”Näsäkki”, kuten häntä järvenväen keskuudessa kutsutaan, liikuskelee koko vesistön alueella, ja ratkoo riitoja ja kiistoja. Hänellä on synnynnäinen oikeudentaju. Näsäkkiä ei ole kukaan koskaan nähnyt, mutta kuulohavaintoja ovat useammat meistä tehneet. Näsäkki laulaa järven jäätymisen aikaan. Jäätyvästä järvestä kuuluu vaikka minkälaisia ääniä, joten mikä on sen mukavampaa, kuin yhtyä kuoroon. Näsäkin äänen erottaa normaalista jään räsähtelystä ja matalasta paukkeesta selvästi, koska Näsäkin ääni on korkea ja pitkä, joskus jopa jodlausmainen luritus. Sellaisia kuulee vain silloin, kun Näsäkki on ratkaissut jonkun erityisen hankalan pulman. Ihmisten asteikolla Näsäkki on tenori.

Työ 8. HAAVEILEVA HALTIA

Kaikkien muiden haltioiden mielestä Haaveileva haltia on tärkein kaikista. Omasta mielestään hän vain haaveilee. Se kulkee vesistöissä tuoden mukanaan haaveita ja tulevaisuuden uskoa. Kaikki vesistömme asukkaat pitävät näitä asioita tärkeimpinä. Antaa Haaveilevan haltian liihotella ja pidetään hyvää huolta vesistöistämme, jotta tulevat sukupolvetkin voi haaveilla vesistömme rannoilla.


Veistäjät

Antti Pedrozo, Andrius Petkus, Marika Wallden, Timo Koivisto, Eeva Karhu, Pasi Ahokas, Riitta Matikainen, Tarja Matikainen ja Kari Manninen.


Jääteltta ja jääveistosnäyttely asiakkaan toiveiden mukaan
tiedustelut: www.jouluvalo.fi/yhteystiedot

Julkisten tilojen joulu- ja koristevalojen asiantuntija.

Julkisten tilojen joulu- ja koristevalojen asiantuntija.